Saavutettavuusauditoinnin tekemiseen ei ole vain yhtä oikeaa tapaa. Avaan tällä sivulla omia mielipiteitäni aiheesta.
Olen pääasiassa toteuttanut saavutettavuusauditointeja tiimeissä. Tiimityöskentely on mukavaa, koska työpanoksen jakamisen lisäksi tiiminä työskennellessä voi analysoida tuloksia yhdessä. Erityisesti ensimmäisiä auditointeja tehdessä yhdessä kokeneemman auditoijan kanssa tekeminen voi vähentää opeteltavien asioiden määrää ja auttaa kasvattamaan itsevarmuutta auditointien tekemiseen.
Saavutettavuusauditointia ei kovin usein tehdä sivuston koko sisältöön. Sivustoilla voi olla paljonkin sisältöä, ja jokaisen sivun auditointi olisi sekä kallista että monesti tarpeetonta. Yleensä auditoinneissa, joita olen toteuttanut, on arvioitu 8-20 sisältösivua. Auditoitavat sivut pyritään valitsemaan mahdollisimman kattavasti sivuston erilaisista sisällöistä. Esimerkiksi seuraavia asioita on hyvä nostaa auditointiin, mikäli näitä sivustolta löytyy:
Auditointiin on paljon sekä automaattisia että manuaalisia työkaluja. Olen listannut joitakin näistä työkaluja ja tekniikoita saavutettavuuden testaamiseen -sivulle. Suosittelen testaamaan useampia työkaluja, ja valitsemaan niistä mieleisesi. Monet työkalut tekevät samoja asioita, mutta niissä on eroja käyttöliittymissä ja tulosten raportoinnissa.
Mikäli käytössäsi on automaattisia testaustyökaluja, niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Automaattiset työkalut säästävät aikaa, ja voit keskittyä enemmän manuaalista tekemistä vaativiin testeihin. Testaustyökaluja löytyy sekä ilmaisia että maksullisia.
Automaattiset työkalut saattavat antaa aiheettomia virhetuloksia, tulokset on tärkeää aina analysoida. Jotkut työkalut jopa listaavat asioita, joita tulee testata käsin. Manuaalisetkin työkalut auttavat auditoinnissa, näiden avulla yleensä analysoidaan sivu kerrallaan.
Automaattiset tai manuaalisetkaan työkalut eivät pysty löytämään kaikkia saavutettavuuspuutteita. On paljon asioita, joita ainakin vielä täytyy testata käsin. Näitä ovat muun muassa:
Kun on mahdollisuus automaattisiin työkaluihin, kannattaa niistä yleensä aloittaa. Näin saat heti alkuun jonkunlaisen kuvan tekeillä olevan sivuston saavutettavuuden tilasta.
Jos käytät auditointiin useampia työkaluja, huomaat, että ne usein raportoivat samoista ongelmista. Eli älä huolestu, jos työkalut antavat paljon huomioita, osa niistä voi hyvinkin olla duplikaatteja.
Auditointitapoja on varmasti yhtä paljon kuin on auditointia tekeviä. Ei ole yhtä oikeaa tai tehokasta tapaa auditoimiseen. Paras auditointitapa on se, joka tuntuu mahdollisimman luontevalta ja toimivalta.
Omiin suosikkitapoihini kuuluu auditoitavien sivujen läpikäyminen joko sivu tai työkalu kerrallaan. Valintani yleensä riippuu hieman projektista. Ja jotkut mieluusti auditoivat WCAG-kriteeri kerrallaan.
Työtapani muovaantuvat myös sen mukaan työskentelenkö yksin vai tiimissä. Yksin tehdessä voi tehdä juuri niin kuin itse haluaa. Tiimityössä kannattaa yhdessä tiimin kanssa miettiä sopivat työtavat ja työnjako. Työtäkin voi tiimissä jakaa helposti työkalujen tai kriteerien perusteella. Järkevin työnjako yleensä riippuu tekijöistä. Jos esimerkiksi tiimissä on henkilö, joka osaa käyttää sujuvasti ruudunlukijoita, voi olla järkevää hyödyntää niiden testaamisessa hänen osaamistaan sen sijaan, että joku opettelee auditointia tehdessään ruudunlukijan käyttöä.
Kerään yleensä ensin kaikki huomiot erilliseen dokumenttiin. Järjestän huomiot yleisiin huomioihin ja sivukohtaisiin huomioihin. Tällä tavalla näen ongelmat, jotka koskevat koko sivustoa, ja jotka ovat siten usein kriittisempiä ongelmia. Kun saan tulokset analysoitua ja organisoitua, siirrän ne vasta sitten raporttiin.
Auditoinnin tuloksista kerätään yleensä raportti. Raportin muodostamiseen on monia tapoja, esimerkiksi:
Tärkeintä raportissa on antaa tulokset rehellisesti. Asioita ei tarvise kaunistella, mutta tarkoitus ei myöskään ole maalailla kauhukuvia. Yleensä asioita on helpompi hahmottaa, jos ongelmia listataan kunkin WCAG-kriteerin alle. Jos pystyt, erittele tulokset sisällöllisiin ja teknisiin asioihin. Myös visuaaliset ongelmat voi erotella erikseen. Tämä helpottaa ongelmien korjaamista, koska asioita voidaan suoraan ohjata oikeille tahoille korjattavaksi.
Annan mielelläni asiakkailleni mahdollisimman kattavia korjausehdotuksia löytämiini ongelmiin. Täydellisiä koodiratkaisuja en yleensä tarjoa ilman erillistä sopimista. Mutta pyrin parhaani mukaan aina ohjaamaan ratkaisuissa oikeaan suuntaan.
Suosittelen erillistä läpikäyntipalaveria asiakkaan kanssa. Asiakas ei todennäköisesti ole saavutettavuusasiantuntija, jolloin raportti voi tuntua pitkältä, hankalalta ja pelottavalta. Läpikäyntipalaveri myös mahdollistaa projektin päättämisen yhdessä asiakkaan kanssa, mikä ainakin itsestäni on tuntunut mukavalta tavalta.
Kun esittelet auditoinnin tuloksia asiakkaalle, esittele niitä positiivisella lähestymistavalla. Asiakasta on joskus hyvä muistuttaa, että monet löydetyistä ongelmista ovat helposti korjattavissa. Ja mikäli auditoinnin aikana löytyi jotakin hyvin hoidettua, siitäkin on hyvä mainita. Kehuja ja positiivista palautetta ei koskaan saa liikaa. Saavutettavuusauditoinnin tarkoituksena ei ole saada asiakasta tuntemaan oloaan kurjaksi, vaan antamaan heille ohjenuoraa kehitystä kaipaaviin asioihin. On hyvä aina myös muistaa, että sivustoja rakentavat ihmiset, jotka joskus saattavat tehdä virheitä, vaikka pyrkisivätkin tekemään sivustoista saavutettavia.