WCAG-ohjeistossa käytetään paljon termiä aikasidonnainen media. Käytännössä vaatimuksissa puhutaan videoista ja äänilähetyksistä. Vaatimuksia on pelkälle äänelle, pelkälle videolle ja näiden yhdistelmälle.
Tallennetulla äänitiedostolla pitää olla mediavastine, joka tarjoaa vastaavan tiedon kuin äänisisältö. Tämä vaatimus koskee vain ennakkoon nauhoitettua ääntä. Jos äänitiedosto on tekstin mediavastine ja selvästi merkitty sellaiseksi, mediavastinetta ei vaadita.
Suorissa lähetyksissä vaaditaan mediavastine AAA-tasolla.
Tallennetulla pelkällä videolla pitää olla joko mediavastine tai kuvailutulkkaus. Jos videotiedosto on tekstin mediavastine ja selvästi merkitty sellaiseksi, näitä ei vaadita. AAA-tasolla mediavastine vaaditaan.
Pelkälle videolle ei ole vaatimuksia suorissa lähetyksissä.
Tallennettua ääntä ja videomateriaalia sisältävälle medialle on useita vaatimuksia. Tekstitykset vaaditaan aina, paitsi jos media on tekstin mediavastine ja selvästi merkitty sellaiseksi. A-tasolla on lisäksi vaatimuksena joko kuvailutulkkaus tai mediavastine. AA-tasolla kuvailutulkkaus on vaadittu. Jos haluaa päästä vähimmällä, kuvailutulkkaus täyttää sekä A- että AA-tason vaatimukset. Suosittelen kuitenkin lämpimästi mediavastineen lisäystä, koska se auttaa monia käyttäjiä.
Suoralle medialle on WCAG-kriteeristössä vaatimuksena tekstitykset, mutta Suomen laissa on tähän poikkeus.
Korkeimmalla AAA-tasolla vaatimuksissa ovat lisäksi mediavastine, pidennetty kuvailutulkkaus ja viittomakielen tulkkaus.
Tekstitys (englanniksi captions) on vuoropuhelun kirjoitettu versio, jota käytetään ensisijaisesti auttamaan katsojia, jotka eivät kuule ääntä. Tekstitykset sisältävät myös taustaäänet, puhujan erottelun ja muuta asiaankuuluvaa sisältöä, ei pelkästään dialogia.
Tekstityksiä on kahta eri muotoa, avoimia tai suljettuja tekstityksiä. Avoimet tekstitykset "poltetaan" videoon, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Katsoja voi kytkeä suljetut tekstitykset pois päältä, ja käyttäjä voi myös muuttaa niitä visuaalisesti saavutettavuuden lisäämiseksi.
Suljetut tekstitykset ovat parempia saavutettavuuden kannalta. Vaikka WCAG-kriteerit sallivat avoimien tekstitysten käytön, suosittelen aina pyrkimään suljettuihin tekstityksiin.
Suomenkielessä puhutaan aina tekstityksistä, mutta englanniksi termi subtitles on käytössä, kun kyseessä on puhutun kielen käännös. Näissä tarkoituksena on tuottaa dialogin sisältö katsojille, jotka eivät ymmärrä puhuttua kieltä. Näissä oletetaan, että katsojat kuulevat äänen, joten ne eivät sisällä taustaääniä tai muita olennaisia tietoja.
Kuvailutulkkaus on sanallinen kuvaus asioista, jotka näkevä henkilö näkee. Kuvailutulkkauksessa on annettava videon ymmärtämisen kannalta olennaiset tiedot visuaalisesta sisällöstä. Sen tulisi sisältää esimerkiksi hahmojen kuvaukset, toiminnot, ilmeet, puvut ja muut tärkeät visuaaliset elementit.
Kuvailutulkkaus on erillinen ääniraita, joka kulkee mediasisällön päääänen rinnalla. Käyttäjän pitäisi voida vaihtaa ääniraitojen välillä.
Yksi usein käytetty esimerkki englanninkielisestä kuvailutulkkauksesta on The Hunger Games with audio description: Katniss hunting YouTubessa.
AAA-tasolla vaatimuksena on pidennetty kuvailutukkaus, onnistumiskriteerissä sanotaan näin:
Kun tauot etualan äänissä (eli ei-taustaäänissä) ovat riittämättömiä videon tunnelman välittämiseen kuvailutulkkauksen avulla, kaikelle synkronoidussa mediassa olevalle tallennetulle videosisällölle tarjotaan pidennetty kuvailutulkkaus.
WCAG:n ohjeistossa pidennetty kuvailutulkkaus kuvataan seuraavasti: Pidennetty kuvailutulkkaus on kuvailutulkkaus, joka on lisätty audiovisuaaliseen esitykseen pysäyttämällä video siten, että saadaan aikaa laajemmalle kuvailulle.
Verkkosisällön saavutetavuusohjeissa vastine aikasidonnaiselle medialle määritellään seuraavasti:
Dokumentti, joka sisältää oikein järjestetyt tekstikuvaukset aikasidonnaisesta visuaalisesta ja auditiivisestä informaatiosta sekä tarjoaa tavan saavuttaa mikä tahansa aikasidonnaisen vuorovaikutuksen tulos.
Mediavastineen tulee vastata tarkasti lopullista synkronoitua mediaa editoinnin jälkeen. Eli esimerkiksi alkuperäinen käsikirjoitus ei riitä, jos se ei täsmää täysin lopputulokseen.
Myös tekstillä voi olla mediavastine. Tällöin puhutaan mediasisällöstä, joka ei esitä enempää informaatiota kuin mitä tekstiin jo sisältyy. Huomioon otetaan sekä suora teksti että tekstivastineet. Tekstin mediavastine voi olla pelkkää audiota, pelkkää videota tai molempia.