Toki, jos voisin opas saavutettavuuteen

Määrittele saavutettavuuden kypsyysaste kyvykkyyskypsyysmallin avulla

Kyvykkyyskypsyysmalli (englanniksi Capability Maturity Model, lyhenne CMM) on kehys, joka auttaa organisaatioita parantamaan ohjelmistokehitysprosessejaan. Sen loi alun perin Carnegie Mellonin yliopiston Software Engineering Institute (SEI). CMM on viisitasoinen malli, joka kuvaa organisaation ohjelmistokehitysprosessien kypsyyttä. Taso 1 on vähiten kehittynyt ja taso 5 kaikkein kehittynein.

Saavutettavuuden näkökulmasta CMM:ää voidaan käyttää organisaation saavutettavuuskäytäntöjen arviointiin ja sen kypsyystason määrittämiseen tällä alalla. Tämä voi auttaa organisaatioita tunnistamaan alueet, joilla niiden on parannettava esteettömyyskäytäntöjään, ja ryhtymään toimiin saavutettavuuden lisäämiseksi.

Kypsyystasot

Taso 1: Alkuvaihe

Tasolla 1 organisaatiot ovat tyypillisesti reaktiivisia, eikä niillä ole virallisia saavutettavuuskäytäntöjä. Ne eivät ehkä ole tietoisia saavutettavuussongelmista tai eivät aseta niitä tärkeysjärjestykseen. Tällä tasolla ei ole järjestelmällistä lähestymistapaa saavutettavuuteen, ja saavutettavuusongelmia saatetaan käsitellä vain tapauskohtaisesti.

Taso 2: Käytössä olevat toimintatavat

Tasolla 2 organisaatiot alkavat ottaa käyttöön joitakin virallisia saavutettavuuskäytäntöjä. Organisaatioilla voi olla käytännöt, jotka edellyttävät saavutettavuuden noudattamista, ja ne voivat suorittaa joitakin perusluonteisia saavutettavuustestejä. Saavutettavuutta ei kuitenkaan ole vielä täysin sisällytetty organisaation prosesseihin, ja saavutettavuuden kattavuudessa voi olla puutteita.

Taso 3: Määritelty

Tasolla 3 organisaatiolla on hyvin määritelty saavutettavuusprosessi, joka on integroitu ohjelmistokehitysprosesseihin. Saavutettavuusvaatimukset tunnistetaan ja niitä seurataan koko kehityksen elinkaaren ajan, ja saavutettavuustestaus suoritetaan useissa eri vaiheissa. Asianomaisille henkilöstön jäsenille annetaan saavutettavuuskoulutusta, ja saavutettavuusmittareita seurataan edistymisen mittaamiseksi.

Taso 4: Hallittu

Tasolla 4 organisaatioilla on määrällisesti hallinnoitu saavutettavuusprosessi. Ne ovat määritelleet saavutettavuustavoitteet ja -päämäärät, ja ne käyttävät tietoja ja mittareita mitatakseen edistymistään kohti näitä tavoitteita. Saavutettavuustestaus on automatisoitu mahdollisuuksien mukaan, ja saavutettavuus on täysin integroitu organisaation ohjelmistokehitys- ja laadunvarmistusprosesseihin.

Taso 5: Optimointi

Tasolla 5 organisaatioilla on jatkuvasti kehittyvä saavutettavuusprosessi. Ne käyttävät tietoja ja palautetta saavutettavuuskäytäntöjensä jatkuvaan kehittämiseen ja parantamiseen. Saavutettavuus on keskeinen innovaatiotoiminnan moottori, ja organisaatio on ennakoiva tunnistamaan ja käsittelemään saavutettavuusongelmia.

Keskeiset käytännöt

Kypsyystasot saavutetaan sitoutumalla avainkäytäntöihin. On olemassa viisi yleistä ominaisuutta:

  1. Sitoutuminen suoritukseen: Organisaation toimintatapojen luominen ja ylimmän johdon sponsorointi.
  2. Kyky suoriutua: Resurssit, organisaatiorakenteet ja koulutus.
  3. Suoritetut toimet: Suunnitelmien ja menettelyjen laatiminen, työn suorittaminen ja seuranta, korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen tarvittaessa.
  4. Mittaaminen ja analysointi: Esimerkkejä mittauksista suoritettujen toimien tilan ja tehokkuuden määrittämiseksi.
  5. Toteutuksen tarkistaminen: Johdon ja laadunvarmistuksen tekemät tarkastukset ja auditoinnit.

Miten kukin taso saavutetaan??

Kukin taso voidaan saavuttaa noudattamalla keskeisiä käytäntöjä. Tässä joitakin tarkempia vinkkejä kutakin tasoa varten.

Siirtyminen tasolle 2

  • Luo virallinen saavutettavuuspolitiikka, joka edellyttää saavutettavuusstandardien ja -ohjeiden noudattamista.
  • Luo perusarviointi nykyisten saavutettavuuskäytäntöjen ja puutteiden tunnistamiseksi.
  • Kouluta henkilöstö saavutettavuuden peruskäsitteisiin ja -tekniikoihin.

Siirtyminen tasolle 3

  • Laaditaan yksityiskohtainen saavutettavuussuunnitelma, jossa esitetään saavutettavuusvaatimukset, testausmenetelmät ja korjausstrategiat.
  • Sisällytetään saavutettavuus osaksi ohjelmistokehityksen elinkaarta määrittelemällä saavutettavuuskriteerit kullekin elinkaaren vaiheelle.
  • Suoritetaan säännöllisiä saavutettavuustestejä ohjelmistokehityksen elinkaaren eri vaiheissa.
  • Luodaan prosessi, jolla seurataan saavutettavuusongelmia ja korjaustoimia.
  • Tarjotaan henkilöstölle koulutusta saavutettavuusstandardeista, -ohjeista ja -tekniikoista.

Siirtyminen tasolle 4

  • Otetaan käyttöön tietoon perustuva lähestymistapa saavutettavuuteen määrittelemällä keskeiset suorituskykyindikaattorit (KPI) ja seuraamalla saavutettavuusmittareita.
  • Otetaan käyttöön automatisoidut saavutettavuustestaustyökalut manuaalisen työn vähentämiseksi ja testauksen kattavuuden parantamiseksi.
  • Suoritetaan säännöllisiä saavutettavuustarkastuksia varmistaaksesi saavutettavuusstandardien ja -ohjeiden noudattamisen.
  • Määritellään ja otetaan käyttöön prosessi saavutettavuuden käytäntöjen jatkuvaa parantamista varten.

Siirtyminen tasolle 5

  • Luodaan innovaatioihin perustuva lähestymistapa saavutettavuuteen edistämällä uusien teknologioiden ja käytäntöjen käyttöä saavutettavuuden parantamiseksi.
  • Toteutetaan jatkuva oppimis- ja parannusprosessi, joka sisältää palautetta käyttäjiltä, saavutettavuusasiantuntijoilta ja sidosryhmiltä.
  • Edistetään saavutettavuuden kulttuuria organisaatiossa tarjoamalla jatkuvaa koulutusta ja valistustoimia.